Paikallinen ruoka

Aattelin vaihteeksi kirjottaa vähän kevyemmästä aiheesta, eli ruoasta. Laitan paljon kuvia ja kerron niitten kautta enemmän. Täällä syödään tosi kasvispainotteista ruokaa. Lihaa myös toki, mutta aika harvoin sitä tulee syötyä verrattuna Suomeen. Suomessa tuli syötyä tosi monta ateriaa päivässä, paljon välipaloja ja vaan ajankuluksi. Me ollaan syöty 3 ateriaa päivässä, aamupala, lounas ja päivällinen. Melko sama rytmi näillä paikallisillakin on. 

Ensiks täällä kaikki hedelmät ja vihannekset on niin hyviä. Käydään aina farmer's marketeilta ostamassa meille vihannekset ja hedelmät. 

Ananas on muuten ihan parasta. Se on super makeeta ja se on meille kunnon herkkuhetki, kun joku leikkaa sitä tarjolle. 

Kuvia marketilta. 

Käytiin lounaalla yhessä meiän harkkapaikoista ja ruoka oli niin hyvää. Mä rakastan chapattia, se on siis toi lätty, johon laitetaan väliin ruokaa ja syödään. Ja tossa ylimmässä kuvassa, missä on papuja, niin siinä on myös kurpitsaa. Mä oon koulussa saanu traumat kurpitsasta, kun sitä on laitettu johonki salaattiin ja mä vähän epäilin sitä, mutta siis toi kurpitsa oli aivan huippua. Välillä on ehkä ikävä kunnon lihaa, mutta Suomessa sitä saa taas syödä ihan tarpeeksi. 

Meillä on myös super hyviä kokkeja. Aina ne jaksaa yllättää.

Papaijakastiketta ja riisiä. 

Kananmunapaistosta, riisiä, sukumawikia ja ugalia.

Chapattia ja mungopapukastiketta

Nää kolme ylintä kuvaa on Orongosta. Sukumawiki on yleinen nimitys vihreille kasviksille. Usein siinä on ainakin pinaattia ja saagaa, mutta monilla varmasti on omat versiot siitä. Sitä tarjotaan monesti ugalin kanssa. Ugalia on tummaa ja vaaleeta versiota. Se on maissijauhoista tehtyä massaa. Täällä ihmiset syö paljon käsillä ugalin kanssa. Ugalia muovataan käsissä vähän kerrallaan ja sen avulla otetaan muuta ruokaa. Ugalia syödään usein just ton sukumawikin kanssa ja sit siinä on tyyliin kalaa tai kanaa. Ugalia syödään aina jonkun kanssa, ku se on muuten vaan semmosta kuivaa massaa. Paikallisilta jos kysyy niitten lempiruokaa, niin monesti tulee vastaukseksi ugali. Ja se on kyllä hyvää, kun vaan syö sitä käsin. 

Orongossa tarjottiin yks päivä paikallista maitoa. Mitenhän sitä kuvailis, ku se on ihan erilaista, mitä Suomessa on totuttu juomaan. Siinä oli paljo rasvaa, ja se oli enemmän piimään verrattavissa, mutta sakkasempaa. Se oli ilmeisesti lämmitetty, niin siinä oli semmoset savun aromit. Ihan mielenkiintonen makuelämys, mutta kerta riitti.