sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Eka viikko ohi ja kohti uusia seikkailuja

Me ollaan saatu viettää täällä rentouttavaa viikonloppua rankan viikon jälkeen. Ihan hullua, että tää viikko meni niin nopeesti. Meillä on enää 12 viikkoa jäljellä. Okei, pitää aatella positiivisesti. Tän yhenki viikon aikana on tapahtunu yhtä sun toista. Tuli tässä eilen illalla muutama juttu mieleen, mistä aattelin tulla teille kirjottelee. 

Täällä Kisumussa ainakin on nyt sellai tilanne päällä, et kaikki kunnalliset sairaalat on kiinni, koska sairaanhoitajat on menny lakkoon. Ne ei oo saanu palkkaa kolmeen kuukauteen. Me nähtiin mielenosotuski siiihen liittyen. Ollaan sitä täällä paljon pohdittu, et miten tommoseen tilanteeseen päädytään. Mut me ollaan nyt Keniassa, eikä Suomessa. Oltiin menossa keskiviikkona menossa tutustuu yhteen sairaalaan ja me ooteltiin siellä semmoset pari tuntia ja ooteltiin opasta meille joka näyttäis paikkoja, kun monen meistä piti alottaa harkka siellä. Pitkän oottelun jälkeen saatiin tietää, ettei kukaan ollu tietosia, et ollaan tulossa ja saatiin siinä samalla kuulla tästä tilanteesta. Sairaalassa oli vaan kauhee kiire saaha kaikki potilaat kotiutettua. 

Sairaalan pihalta




Nyt eletään sunnuntaita eli huomenna alkaa meiän harkat ihan kunnolla. Mun ois pitäny mennä kans sinne sairaalaan harkkaan, mutta sattuneista syistä mun paikka muuttu. Eli puhuin aiemmassa postauksessa New Life orpokodista. Joten mä meen sinne nyt joksiki aikaa. Ootan sitä kyllä innolla, koska lapset on vaan niin ihania. Täällä täytyy nyt elää vähän päivä kerrallaan, et katotaan mihin kaikkialle päädyn tekee harkkaa. Mut tekee kyllä tosi hyvää elää ihan vaan hetkessä ja päästää semmosesta kontrollifriikkiydestä eroon, mitä Suomessa tekee ihan jatkuvasti. Jos Suomessa harkkajakso ois näin suunniteltu, ni kaikki ois ihan hermoraunioita. 

Kanoja Kenyan kidseillä

Käytiin torstaina Kenyan kids nimisessä paikassa, joka on hyväksikäytettyjen tyttöjen koti. Paikkaa pyörittää noin 27-vuotias nainen ja tytöt ovat 6-18 -vuotiaita. Ne auttaa tyttöjä pääsemään kiinni omaan elämään ja auttaa koulutuksen hankkimisessa. Tytöt viettää päivät lähinnä koulussa ja harrastuksissa. Meiän on mahollista päästä sinne tekemään harkkaa viikonloppuina ja arki-iltoina. Paikka vaikutti tosi ihanalta ja ois hyvä mahollisuus päästä tekemään esim joku terveyden edistämisen projekti niiden kanssa erilaisista aiheista. 

Juttelin yhden paikallisen naisen kanssa naisten suhteesta omaan kroppaan. Ja sille se aihe oli selkeesti tärkee, ku se piti mulle ihan kunnon puheen siitä ihan silmät loistaen. Mä en oikeen saanu ees sanaa sanottua mihinkään väliin, mut kuuntelin silti ihan sillee wow. Täällä naiset on tosi upeen näkösiä ja se miten kaikki kantaa ittensä on ihailtavaa. Tää nainenki kerto, et miten kaikki täällä on todella tietosia siitä, miten upeilta ne näyttää, vaikka on paljon muotoja. Ja tää nainen on tavannu paljon eurooppalaisia naisia, jotka on tosi epävarmoja niiden kehoista. Meillä länsimaalaisilla ois niin paljon opittavaa tästä, miten esim puhutaan omasta vartalosta ja kaikki ne paineet, mitä meille asetetaan on ihan järjettömiä. Tästä muistutuksena siis kaikille meille naisille - me kaikki ollaan upeita just sellasina kun ollaan. 


Vielä loppuun tämän aamusesta Sunday servicesta, jossa käytiin. Palvelus alko klo 8 ja se kesti lähemmäs kaks tuntia. Eka puolikas oli lähinnä gospelmusiikkia ja ylistystä. Me seisottiin se koko musiikkisession ajan ja yritettiin pysyä perässä, mitä tapahtuu. Joku nainen piti tosi pitkän kiitospuheen sen musiikin lomassa, josta en saanu sanaakaan selvää. Sit pastori piti power point esityksen, jossa kerto kristinuskon levinneisyydestä ja siinä kerrottiin, et Keniassa 80 prosenttia on kristittyjä, joista 20 prosenttia käy joka sunnuntai sunday servicessä. Lisäks siellä ns. paheksuttiin islamin uskoa, et heidätkin pitäis saada mukaan kristinuskoon. Tää oli vähän negatiivissävytteinen selostus siitä, mut oli myös kiva nähdä et ihmiset nautti siitä musiikista ja yhessäolosta. Mutta ajattelen ite vaan niin, että tommonen syyttelevä asenne aiheuttaa pelkkiä ikävyyksiä. 

Kiitos, jos jaksoit lukea koko tekstin tänne saakka! 
Roosa


7 kommenttia:

  1. Ihania näkökulmia Roosa ja upeita kokemuksia sulla taas. Olen samaa ihaillut Afrikkalaisten naisten habituksessa. Kuinka tyytyväisiä he ovat omassa kehossa ja ylpeästi ja arvokkaasti kantavat joka gramman❤️👌☀️Tärkeitä tehtäviä luvassa teille jatkoonkin ja ihana, että pääsette hoitamaan myös omaa hengellistä elämää ja spiritualiteettia🙏💕

    VastaaPoista
  2. Kiitos Roosa hyvästä mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Olet hyvä kirjoittaja.Oikein hyvää viikkoa sinne. Rakkain terveisin Aila mummo

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjotus, vaikuttavia ja mielenkiintosia kokemuksia kertynyt. Onnea matkaan edelleen. (Ps. Onnistuisko kolmas yritys kommentoida) t. Minna

    VastaaPoista
  4. Koskettava ja liikkuttava kirjoitus kokemuksistasi. Kiitos kun pidät yhteyttä blogissa.Toivon sinulle kaikkea hyvää ja siunausta tuleviin haasteisiin. Tulevina viikkoina. t.Ailamummo

    VastaaPoista
  5. Tämä kommentti piti tulla 24.9 19 kitjoittamaasikokemuksiin.t.ailamummo

    VastaaPoista